Elämä jatkaa samoilla raiteillaan, työt ja harrastukset pyörivät, mutta muuten ei juurikaan ole uusia tuulia elämään näköpiirissä.

Nämä haaveet lapsesta ovat olleet esillä mediassa ja myös tulevat sitä ilmeisesti lähitulevaisuudessa olemaan enemmänkin. Esimerkiksi tällainen artikkeli aiheesta on ollut ilmoilla. Osittain jaan jutun päähenkilön mietteet, vaikken olekaan mitenkään nuoresta asti haaveillut perheestä, vaan se on tullut vasta näin "vanhemmalla" iällä. Ei sitä voi lähtökohtaisesti jokaisen tapaamansa vastakkaisen sukupuolen edustajan kohdalla ajatella että tässäkö tuleva lapsieni äiti, kaikki tulee aikanaan jos on tullakseen, antaa asioiden mennä omalla painollaan eteenpäin. Omassa elämässäni minä olen ollut se joka on halunnut odottaa että mm. elämäntilanteet stabiloituvat, taloustilanne ym. on kunnossa ennenkuin voi lapsien hankinnassa siirtyä sanoista tekoihin. Vahinko on tosiaan se kaikkein huonoin vaihtoehto, samoin myös ydinperhettä huonompi vaihtoehto, mutta mahdollisuuksien rajoissa on se että tekisi lapsen jonkun toisen samaa haluavan kanssa, vaikka siinäkin on ne miinukset joita jo aiemmin olen käsitellyt eli et voi esim. olla lapsen elämässä mukana sataprosenttisesti silloin kun lapsi on toisen vanhemman luona ja et voi niitä kaikkia lapsen tärkeitä hetkiä olla todistamassa. Toki nykyaikaisilla viestintävälineillä voi jakaa kuvia ja videoita, mutta ei se ole sama kuin se että todistaisit niitä asioita paikan päällä. Lapsella on kuitenkin hyvä olla kaksi rakastavaa vanhempaa, parhaiten se toteutuu tietysti ydinperheessä, jossa vanhemmat ovat myös rakkaussuhteessa toisiinsa. Kumppanuusvanhemmuus on ilmeisesti myös tätä päivää, ainakin jos on uskominen sitä, että aiheesta on jopa tulemassa tv-sarja, johon haetaan osallistujia, Moniko kuitenkaan on valmis menemään niin pitkälle, että lähtee julkisuuteen puimaan omia ajatuksiaan, koska väistämättä kun tämän tapaisia ohjelmia tehdään, niin pelkän tv:n kautta tulleen julkisuuden lisäksi on aika varmaa että ohjelman sisältöä tullaan puimaan iltapäivälehdissä ja varmaan myös aikakauslehtien puolella. Silloin olet loppuelämäsi leima otsassa että tuohan on tuttu siitä tv-sarjasta. En ehkä ihan ensimmäisenä ainakaan itse lähtisi tuollaiseen mukaan, koska yksityisyyshän siinä katoaa samantien ja jos ohjelman asiantuntijat ovat samaa sarjaa kuin jossain Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, niin mikä tässäkään on onnistumisen mahdollisuus, vaikka henkilökemioiden toimivuutta eivät toki mitkään psykologit ym. pysty takaamaan, vaikka kuinka ammattilaisia ovatkin.

Ei siinä auta muu kuin katsoa mitä elämä heittää eteen.