Tässä viimeisen reilun parin vuoden aikana olen esim. tästä kumppanuusvanhemmuusteemasta vaihdellut viestejä useimpien kumppanuusvanhempiehdokkaiden kanssa, mutta tähän asti kenelläkään ei ole ollut joko rohkeutta tavata tai sitten on vaan tehty mikä helpointa on eli ghostattu, koska asioitahan ei näemmä voi sanoa ääneen. Tässä joukossa on muutamia ihan potentiaalisiakin ehdokkaita ollut, mutta se siitä, pelkkiä menetettyjä mahdollisuuksia. Tällä viikolla jopa ensimmäisen kerran tapasin yhden ehdokkaan. Molemmille tapaaminen vastaavanlaisissa merkeissä oli ensimmäinen laatuaan, eikä se nyt mitenkään huonosti mennyt. Silti sama tulos, tapaamisen jälkeen taas ghostataan. Koita tässä sitten uskoa ihmisten hyvyyteen.

Homma polkee paikallaan etenemättä lähtöpisteestä mihinkään. Minunkin tiimalasistani alkaa tämän asian kohdalla kuitenkin hetki hetkeltä valumaan hiekka pois. Aikaa ei ole loputtomasti olemassa.

Koska parisuhde on mitä epätodennäköisin vaihtoehto ja vielä sellaisen ihmisen kanssa, joka ylipäänsä haluaa lapsia tai jonka lapsiluku ei ole täynnä, niin siksi kumppanuusvanhemmuus on myös hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.

Toivottavasti tavalla tai toisella tämä tarina päättyisi vielä onnellisesti, vaikka valoa ei kajastakaan tunnelin päässä.